Pekka Tuovinen piti tilaisuudessa puheen:
Arvoisat Kemin
Purjehdusseura ry:n kunniajäsenet ja purjehduksen harrastajat sekä
tälle jalolle harrastukselle myötämieliset!
Seuramme
kommodori Lauri Ikäheimonen valtuutti minut, KePS:in kilpailupäällikkö
Pekka Tuovisen pitämään huippulyhyen lipunlaskupuheen ensimm. varakommodorin
ominaisuudessa.
Kulunut
kausi ei liene kasvihuoneintoilijoiden osalta mennyt aivan nappiin:
Kemin alueen osalta oli "lämpö sammutettu!" Kesää ei kuulemma ollut ja
moni seuramme matkapurjehtijakin on sitä etsinyt eteläisimpien
leveysasteiden venevuokraamojen kautta. Rantaravintolammekaan terassit eivät ole
notkuneet janoisten vaahtopirtelöiden latkijoista edelliskesien mallisesti. No,
vuodethan eivät ole "veljiä keskenään" ja seuraava purjehduskausi -09 on jo
vaarallisen lähellä.
Seuramme
järjestötoiminta on koleasta kesästä huolimatta
ollut erityisen vilkasta: heti lipunnoston jälkeen palaveerattiin
alueemme merivartioinnin ja meripelastustahon sekä
kaupunkiyhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa ns. merimiestaitokilpailujen
osalta. Kesäkauden avajaistapahtuman yhteyteen kaavailtuun leikkimieliseen
kisaamme ei tosin haasteeseen uskaltautunut kukaan vastata, joten siitä
tuli "susi jo syntyessään," mutta ainoana positiivisena piirteenä oli saada eri
tahot saman pöydän ääreen. Olkoon se alkuna siis orastavalle
yhteistoiminnalle. Näyttöähän siitä saatiin pitkin kilpailukautta:
Merivartioston sekä Kemin Meripelastusseuran alukset turvaveneinä- lämmin
kiitos heille!
Kevään
viimeisenä pe-iltana seuramme hallitus järjesti kommodorin johdolla
kunniajäsenillemme illallisen majamme kabinetissa. Vapaamuotoisen muistelon
ohessa illan huipputapahtuma oli seuramme pitkäaikaisen jäsenen sekä entisen
kommodorimme , kunniajäsen Jorma Riekon taannoin yksinomaan Kemi Course-käyttöön
luovuttaman kiertopalkinnon, "Kultapurjeen" muutosasiakirja. Hänen nimenomaisena
toivomuksena on, että palkinto saisi arvoisensa kohtelun myös tulevan
kauden purjehdustaistoissa. Hallitus odottelee
innokkaana arvokkaan palkinnon käyttötarkoitusta suunnittelevan
kunniajäsenistön mielipidettä .
Kunniajäsenistömme merkitys korostui
maamme tunnetuimman avomeripurjehdusseuran, helsinkiläisen "Merikarhujen"
eskadeerin vastaanottotehtävissä. Oli eri hienoa nähdä Kemi Regatan
aikoihin , kun lähes satapäinen vierailijajoukko rynni lukuisilla
"Swan"-purjeveneillään , laskuvedessä voimakkaasti kölit pohjaa raapien
pursisatamaamme. Tuli mieleeni lohennousu pohjoiseen . Silloin muistin
seuramme kunniajäsenen ,Lars Hansenin viimevuotisen idean: " Diplomi EU-alueen
pohjoisimpaan pursisatamaan saapuvalle! " Tätä ajatusta kannattaisi
kehittää ja se esitettiinkin vuodentaitteessa kaupunkiyhdistyksemme
toiminnanjohtajalle joka suhtautui siihen suopeasti. Seuramme junnupäällikön
mielestä sen voisi toteuttaa myös kohtuukustannuksin ruostumattomasta
teräksestä, esim. karttakaiverruksin.
Junioreille
mennyt kausi oli varmaankin ikimuistoinen: pitkäntähtäimen väsymätön
treeni tuotti tulosta, lukuisia arvosijoja valtakunnallisissa Zoom-
rankingeissa. Tästä erityiskiitos seuramme taisteluparille Reinikaisen Pertille
& Linken Petterille sekä lasten vanhemmille ja
naapuriseuramme junnupäällikkö J-P Kuuselalle . Myös
pitkäaikainen nuorisopurjehduksen vetäjämme, Raimo Ylikoski on
saatu takaisin optarikouluttajaksi .
Paikallislehdestämme Pohjolan
Sanomista saimme uunituoretta tietoa nuorten menestyksestä
maamme rankingmittelöissä alueemme
pitkäaikaisen veneilyn "mediavaikuttajan" kunniajäsen Pentti
Hedbergin ansiosta. Siteeraan naapuriseuran kommodorin viime kesäistä
lausumaa "Ilman Penaa tuskin käsitettä Meri-Kemi tunnettaisiin." Junnujen
menestystä saamme osaltaan myös kiittää paikallisia tukijoita ja siitä
erityiskiitos seuramme kunniajäsenelle Seppo Raikamolle. SE-RA on aina
antanut auttavan kätensä pyyteettömästi purjehduksen hyväksi .
Kalustopäällikkömme Carl Hansen on
jo hyvissä ajoin visioinut yhteistä huolenaihettamme :"Mitäs Zoomien jälkeen,
kun kovalla vaivalla treeninsä hankkineet junnut tulevat täysi-ikäisiksi ja
siirrytään toiseen luokkaan ? Pahimmassa tapauksessa muutetaan lopullisesti
paikkakunnalta ." Kalle organisoi mittavan kalustomyynnin
jo tarpeettomaksi käyneen aluskannan suhteen ja siltä osin pesämuna odottelee
siis seuramme tilillä mahdollista uushankintaa. Mikäs alustyyppi se sitten
on, lienee arvoitus tässä vaiheessa ja tuottaa jatkossa usean palaverin
poikineen . Kauden kalustohankintana ilahduttavana valopilkkuna oli viime
vuoden lopulla junnukäyttöä varten , huollon tarpeisiin hankittu
trailerikumivene isohkolla nelitahtiperämoottorilla. Veikkaan, että
tälle gummipaatille on tullut eniten merimaileja seurassamme. Se on
kiertänyt lähes kaikki valtakunnalliset rankingit, kotoisista
harjoituspurjehduskisoista puhumattakaan. Myös kiinalaiset , huokeahintaiset
optarit olivat kesällä nähtävänä pursimajamme edustalla. Kalle tuntee
kalustonsa ja osaa korjailla sekä huoltaa sitä., Onhan hän kasvanutkin sen
keskellä ja mies jo kohtapuoleen mainitaankin myös
inventaariossa- kalustoluettelossa !
Talouspuolella pyyhkii lujaa:
uunituore kirstunvartijamme Hannu Mäntynen on leikkurillaan silponut
raakasti osan pakollisista kuluistamme . Kylmää kyytiä ovat saaneet niin
tilitoimisto, kuin vakuutussektorikin. Ratkaisut hän on tehnyt kirjallisten
tarjousten perusteella. Kaupunkimme kanssa tehdyn Satamapalvelusopimuksen
päivityksessä sekä satamapalvelijoiden onnistuneessa rekrytoinnissa hänen sekä
kommodorin merkitys on ollut suuriarvoinen.
Seuramme
tiedotuspuoli on myös merkittävästi kehittynyt, kiitos tälle
kaudelle valitun tiedotuspäällikkömme Matti Ylipiessan. Internetsivumme http://www.keminpurjehdusseura.fi/ ovat saaneet tuoreen kisainfon, rompetorin sekä gastipörssin. Seuramme
sihteeri sekä toinen varakommodori Jari Hietala on "harmaa eminenssi sekä
tietopankki." Jos jotain pitää kysyä, mieleeni tulee joko Jari tai Hedbergin
Pentti.Hänkin on kasvanut seuramme "sisällä." Nousevaa nuorisoa-
siis!
Majamestarimme Jouni Miilumäen
huolenaiheena oli seuramajamme maalipinta eikä hän saanut sateisesta kesästä
johtuen maalitalkoita järjestettyä. Majaa on kuitenkin kunnostettu pikku erin
sieltä ja täältä . Pohjoisen puolen terassille, ravintoloitsijan toiveesta
asennettu, moottoroitu , arvokas aurinkokatos on tästä hyvänä esimerkkinä.
Haaralan Arska, Postin Seppo sekä kommodorimme hoitelivat osaltaan
asennustyön sekä kirvesmieshommelit .
Ensimmäistä
kauttaan seuramme peräsinpinnaa pitelevä kommodorimme Lauri Ikäheimonen on
ansiokkaasti maksanut taannoista kunniajäsenyyttään huolehtien osaltaan
velvoitteista entisen majasaaremme Pikku-Leton kunnostustöistä. En voinut
ihailematta seurata, kuinka jo varttuneessa iässä olevalla
pitkäaikaisjäsenellämme lapio istui käteen. . Jo vuosi sitten
syksyllä junnujen sekä seuran hallituksen toimesta aloitettu saaren
purkujätteiden raivaustyö jatkui alkutalvesta Lapen johdolla. Reinikaisen Pertti
veti moottorikelkallaan betoniset perustuspaadet rantaamme ja
loppukeväästä toin Ruotsin armeijan käytöstäpoistaman 4 metrisen
vanerisyöksyveneen mullanajoon. Saimme saareen tilatusta 10 tonnin multakasasta
peräti 8 tonnia perille , kiitos hallitusjäsenten sekä riviaktiivien. Liekö
korvieni välissä olevassa "märässä sekä valaisemattomassa pururadassa" soinut
liikaa upseerioppilaiden iankaikkinen hokema: Tehtävä kirkkaana mielessäni.
Tästä seurauksena oli parin viimeisen multakeikan päätyminen Ahdin
valtakuntaan! No, veroahan on maksettava sille jolle se kuuluu elikkä
merenjumalalle. Paatti päätyi myös 3 kuukaudeksi hänen hoteisiinsa ja pääsi
vetisestä haudastaan ihmisten ilmoille 2 vkoa sitten. Nyt ryhmän nopeaan
pakenemiseen alunperin tehty militanttivene lepää pursisatamamme lähellä,
rantapenkalla. Mullanajotouhuhan on pidemmän aikaa puhuttanut eikä siihen ole
pikkurahalla ketään saatu. Nyt oli vihonviimeinen aika ja kaupunkimme tarkastaja
kävi saaressa kesäkuun alussa syöksyveneellä kommodorin sekä seuramme
pääkatsastusmiehen, kunniajäsen Aarne Haaralan kera. Totesi lyhyesti:"
aikataulussa ollaan ja siistaustyö on edennyt suunnitellusti." Nyt multa on
levitetty tasaisesti laattaperustuksen reunamille ja luonto on hoitanut
kasvillisuuden-kiitos Holstinharjun kaatopaikkamullan alkuperäisen koostumuksen
. Ehdottipa junnupäällikkömme rst-muistolaattaa perustukseen: "Tässä
sijaitsi maamme pohjoisin pursimaja!" Muistolehto siis!
Vihonviimeiseksi mainitsen oman
sektorini kölivenekilpailujen järjestäjänä eikä siinä ollut mielestäni
paljoakaan hurraamista. Liekö vika peilissä? On siis itsetutkiskelun
aika. Osanottajien määrän vähyys ihmetytti, missä vika, olenko tehnyt
jotain väärin? Tiedotuspuoli pelasi, kauden kilpailukalenterin suunnittelu
aloitettiin jo viime syksynä, annettiin kaikille mahdollisuus vaikuttaa,
osallistuttiin palavereihin jne. Lopputulos : pari kolme aktiiviseiloria
ilmaantuu lähtöviivalle, Hailuoto-kisaan vain yksi urhea ja hänkin
naapuriseurasta. Toimitsijakunnasta erityiskiitos kuitenkin Postin Sepolle
sekä isä & poika -Hansenille. Pentti Hedberg on hoitanut myös väsymättömästi
tiedon paikallislehteemme Pohjolan Sanomiin. Voin sanoa, että junnusektori oli
pelastus menneen kauden kilpailupäällikönuralleni. Ensi kauden
kilpailukalenterin suunnittelu alkaa lipunlaskun myötä ja tarkoitus olisi
lisätä köliveneille heinäkuussa tuntuvasti paikallisia kisoja eikä
orjailla muiden seurojen tekemisiä liialti, kun aiotut vierailut eivät
toteutuneet puolin eivätkä toisin. Jorma Riekon "kultapurje" sekä Pursiaisen
Rellen muistopurjehdus ovat siis mielessäni päällimmäisinä.
Lippu kuitenkin lon
laskettu ja koen tämänkin tavallaan surun päiväksi: kaikki loppuu
aikanaan. Onneksi lippu ei laskeutunut puolitankoon!
Uutta on koko ajan vireillä , säännöllisiä , vapaamuotoisia iltapalavereita on
toivottu talvikaudelle ja siellähän voitaisiin kertailla purjehdussääntöjä,
kisareittien päivityksiä ym. Myös matkapurjehdussektoria toivotaan
illanistujaisiin. Sarven nuotiotulilta ei ole ollut pahemmin juttua "mediassa"
ja siltäosin voisi tarinantynkää mielellään seurata vaikkapa
nettisivustoillamme. Myös matkapurjehtijoita on riittänyt Höga Kustenia sekä
Gullkronan selkää myöten. Olisi kiva kuulla kommentteja myös sieltäkin
päin. Menneenä kautena seuramme varttuneita jäseniä näkyi myös
valtakunnall. tiedotusvälineissäkin: Päijännepurjehduksen kakkostilan ottaneen
naapuriseuran Huuskon Karin " s/ y Suomen Seinärakenteen" sponsoroi muuten
ent.junnujäsenemme, nyt H:gin liepeillä vaikuttava yrittäjä Antti Öfverberg.
Myös Ylikosken Miikan esitys katamaraanilla em.kisassa oli vakuuttava.
Talvipalavereissa voitaisiin myös keskustella paattien katsastusinnon
laimenemisesta. Onkos kynnyskysymyksenä pakoll. septitankki? Koetetaan pohtia
ratkaisua tähänkin. Kölivenepuolen kilpailujärjestäjälle on heitetty myös haaste
tulevalle kaudelle: starttitavan muutos takaa-ajotyyliseksi sekä palkintona
muutakin , kuin pystejä. Yövartioinninkin koen ongelmana. Miksi homma ei enää
toimi? "Käpykaartilaisia" on jo liiaksi asti. Eikö jo pelkkä jäsenyys edellytä
sitoutumista sekä vastuuta. Ennen olimme kuuluisia siitä, että "lukko pitää eikä
kaveria jätetä." Entä nyt? Tässäpäs talveksi pohdintoja palavereihimme. No,
eipäs synkistellä- pikkujoulu kuitenkin lähestyy ja joulupukki valmistelee
Korvatunturilla kiivaasti pieniä pakettejaan.
Lopuksi:
Mars
kahhville siitä!!!
|
