Kemi on perinteisesti meri- ja satamakaupunki, jossa myös purjehduksella ja veneilyllä on ollut vankka asema kaupungin koko historian ajan. Näin ollen ei ole mikään ihme, että Kemin Purjehdusseura on noussut yli 110-vuotiaiden urheiluseurojen sarjaan vuonna 2015.

​

Purjehtimisen taito oli saavuttanut Perämeren pohjoiset osat jo aikoja ennen KPS:n perustamista. Epävirallisesti purjehdusseura alkoi toimia jo 1800-luvun loppupuolella, kun hailuotolainen kalastaja Lalli Tallgren oli opettanut kemiläisille, miten veneellä päästään purjeiden avulla myös vastatuuleen. Myötätuulipurjehdus oli Kemin korkeudella toki hallittu jo paljon aikaisemmin.

Perimätieto kertoo, että Kemissä oli 1800- ja 1900-luvun taitteessa peräti satakunta purjevenettä, joista valtaosa oli kaksimastoisia kalastajaveneitä. Myös kuttereita viiletti joukossa. Niiden valttina oli etupurje eli kliivari.

Kemin Purjehdusseuran perustamisesta istuttiin rantapalaveria kesällä 1905. Hanke siirtyi rauhattomien olojen takia niin, että varsinainen virallinen perustamiskokous pidettiin 27.3.1906.

Kemiläiset purjehtijat halusivat kuitenkin muutama vuosikymmen myöhemmin pitää kiinni historiallisista tosiseikoista ja Suomen Purjehtijaliiton myötävaikutuksella 1950-luvun puolessa välissä Kemin Purjehdusseuran perustamisajankohdaksi sinetöitiin lopullisesti vuosi 1905.

 

Pikkuleton ikimuistoiset vuodet

Kemin Purjehdusseura toimi pitkään kaupungin edustalla sijaitsevassa Pikkuletto-nimessä saaressa, jonne oli vuonna 1923 valmistunut komea kaksikerroksinen paviljonki.

Pikkulettoon liittyy paljon nostalgisia ja romanttisia muistoja, joista voi lukea mm. Kemin Purjehdusseuran 90-vuotishistoriankirjasta, joka ilmestyi vuonna 1995.

Vaikka majasaari oli monessa mielessä seuralle oikea ja merellisesti aito ympäristö, toiminta hankaloitui aikaa myöten. Puhelin pelasi, mutta sähköä ei ollut ja yhteysliikenne mantereelle oli vesiteitse hankalaa.

 

Mantereella uudet tuulet

Näistä lähtökohdista syntyi asiallinen tarve hakeutua mantereelle. Hanke toteutui 1980-luvun lopulla. Uleninrannan uuden tukikohdan ensimmäinen virallinen tilaisuus oli 23.3.1986 pidetty kevätkokous.

Uleninrannasta kehittyi vuosisadan loppuun mennessä nykyaikainen purjehduskeskus, jonka maine on kiirinyt kauas eteläänkin. Alue sijaitsee aivan Kemin kaupungin sydämessä.

Kemin Purjehdusseuran yhteistyö Kemin Työväen Pursiseuran ja Kemin kaupungin kanssa on ollut maankuulua näiden järjestettyä vuodesta 1987 lähtien peräti seitsemän kertaa Suomen pisimmät kilpapurjehdukset, nimeltään Course Kemi, välillä Maarianhamina - Kemi sekä Uusikaupunki-Kemi.

Suomen Purjehtijaliiton sittemmin organisoima Course-tapahtuma rakentuu pohjimmiltaan kemiläisten ideaan.

Perinteisesti vilkkaan paikallisen regatta- ja purjehdustoiminnan ohessa Kemissä on järjestetty useita Suomen mestaruus- ja rankingkilpailuja. Kesä 2002 on historiallisesti kirjautunut lightning-veneiden Euroopan mestaruuskilpailujen ajankohdaksi.

Kemi on ollut keskeinen etappipaikkakunta myös ruotsalais-suomalaisissa Bottenviks Rallye- ja Bottnia Eskader-perhepurjehduksissa, jotka parhaimmillaan ovat kattaneet Perämeren koko pohjoisimman saariston ja väylät aina Ruotsin Piteåsta Suomen Ouluun saakka.

Kemin Purjehduskeskuksen valkama on myös vierassatama, jonka aallonmurtajalla liehui vv. 1990-2009 kesäisin maailman pohjoisin Sinilippu. Kemi sai tämän Kansainvälisen Ympäristökasvatussäätiön myöntämän palkinnon ensimmäisenä Suomessa yhdessä Tammisaaren kanssa vuonna 1990. Kesällä 2010 lippu vaihtui ja salkoon nousi suomalaisten
oman ympäristöohjelman tunnuksena Roope-lippu.

Kemin Purjehdusseura vietti 100-vuotisjuhlansa 23.7.2005 Uleninrannassa ja järjesti saman viikonlopun aikana arvostetun Pohjanlahden regatan. Kotisatamalle kesä oli historiallinen, sillä Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton jäsenet arvostivat Uleninrannan vuoden 2005 vierassatamaksi. Toistamiseen Uleninranta oli vuoden vierassatama vuonna 2014.

(Pentti Hedberg, toukokuu 2016)